SYKSY KOTIPIHALLA

Olen vieläkin vähän puolikuntoinen, mutta hetken jaksoin tänään kuitenkin touhuta pihalla Typyn kanssa Pojun ollessa jo neljättä päivää isovanhempien huomassa. Alkaa jo muuten olla aika kova ikävä.

Kaikki on vielä vähän rempallaan talven tuloa ajatellen, mutta koska aikaa ja voimia ei nyt juuri ole liiemmin ollut, on tilanne hyväksyttävä ja koitettava ihan vaan pikkuhiljaa saada pihaa edes jonkinnäköiseen talvikuosiin. Ja ei kai sitä lunta vielä tule?!

Terassilla on vielä pöytä ja tuolit kesän jäjiltä paikoillaan. Pöytäliinaakaan en ole tohtinut vielä viedä pesuun. Nostin varastosta muutaman pienen kynttilälyhdyn terassin pöydälle odottamaan josko niille löytyisi jostakin sopiva paikka.

Laskettuani lyhdyt pöydälle huomasin, että pöydälle putoilleet lehdet, kesästä jäänyt betonivati ja apteekkarin pullo lyhtyjen kera muodostavat aika kivan näköisen kombon. Ne olkoon nyt siis siinä niin kauan kunnes on ihan viimeistään aika nostaa pöytä talviteloille.

Juuri viikko sitten terassin putsattiin pudonneista villiviinin lehdistä ja taas se on tämän näköinen. Jotenkin meidän syksyinen terassi näyttää aika lohduttomalta.  

Eikä tämä vieläkin paria raakaa tomaattia kannatteleva varsi näytä yhtään sen lohdullisemmalta. Koskahan mä oppisin istuttamaan tomaatit tarpeeksi ajoissa keväällä:D?!

Tän illan taidan viettää sohvalla irtokarkkikulhon kanssa telkkaria tuijottaen. Rentouttavaa lauantai-iltaa!


Voit seurata blogiani Facebookissa ja Bloglovinissa.

Lisäksi löydät minut myös Instagramista, Pinterestistä jaTwitteristä.

KIRPPISLÖYTÖJÄ

Viimeisestä kirpputorikäynnistä oli kulunut jo ihan liian kauan ja tilanne oli korjattava. Pari viikkoa sitten suunnistin yhdelle espoolaiseelle itsepalvelukirpparille ajatuksena, että sieltä löytyisi jotakin kiva vaatetusta lapsille. Toisin kuitenkin kävi. Vaatteet jäivät valitettavasti löytämättä, mutta mukaani lähti astioita. En siis itsekään oikein tajua, että miksi ihmeessä, kun astioita tuntuu pursuavan kotona jo ennestään kaapeista ja laatikoista.

No mutta siis kävi vähän silleen hassusti, että silmäni nauliutuivat jo heti saavuttuamme paikanpäälle Arabian Kesti-sarjan kahvi- ja teekuppeihin sekä aluslautasiin, jotka olivat myynnissä ihan pilkkahintaan. Kiersin koko kirpputorin ja palasin kuppien luokse. Päätin kuitenkin olla ostamatta niitä, koska enhän mä nyt niitä oikeesti tarvitse. Kipitin kassalle maksamaan muutaman lelulöydön ja poistuimme Typyn kanssa paikalta. Ennen autoon pääsyä huomasin, että ei hitsit olin vahingossa varastanut sellaisen rattaisiin lapselle kiinnitettävän kovaa meteliä pitävän rattihärpäkkeen, jonka olin sujauttanut Typyn viihdykkeeksi joltakin myyntipöydältä. Joo en siis tosiaan tajunnut tätä mekkaloivaa kapistusta maksaa kassalla, vaikka "tuiki tuiki tähtönen" raikasi jo kuinkakohan monetta kertaa. 
Ei kun takaisin kirpparille ja sitten oliki ihan sellanen olo, että tää oli nyt varmaan jotenkin tarkoitettu, että mun selvästi kuuluu ostaa ne kupit ja lastasin ne soivan härvelin kanssa kassalle varkauttani anteeksi pyydellen. 

Sen oli pakko olla se kuppien tummanvihreä väri, muuta en keksi selitykseksi. Kuvissa astiat näyttävät ehkä enemmänkin jopa mustilta, mutta kyllä ne vihreät oikeasti ovat.

Ostos ei ole alkanut kaduttaa, vaikken vielä ole ehtinyt teetä kupposista nauttimaan. 

Samalta reissulta ostin myös kuvissa näkyvän vaaleanpunaisen pikarin. En ole varma onko se kiveä vai keramiikkaa, mutta mun mielestä se on ihan äärettömän kaunis. 

Kuvissa näkyvä pullo ja kuparinen kynttilänjalka ovat kirppislöytöjä muutaman vuoden takaa ja ovat saattaneet vilahtaa täällä blogissa jo aiemminkin. Ne ovat kyllä olleet ihan parhaat löydöt. Tuon kynttilänjalan alkuperä vähän kiinnostaisi, kun sen pohjassa on tarra jossa lukee "made in Finland". Löytyykö teistä joltain mahdollisesti samanlainen? 

Täällä alkaa vointi olla jo vähän parempi, vaikkakin kovasti vielä yskittää.
Aurinkoista torstaita kaikille!


Voit seurata blogiani Facebookissa ja Bloglovinissa.

Lisäksi löydät minut myös Instagramista, Pinterestistä ja Twitteristä.

HYLLYSTÄ PÖYDÄKSI JA VIERASHUONEEN MUUTOKSIA

Terveiset sairastuvalta. Poju sairastui viime keskiviikkona vesirokkoon ja minä itse sain jostakin ihan kammottavan yskän. Olin ihan kanttuvei koko viikonlopun. Pojun näppylöiden kutina yöaikaan, oma unta häiritsevä yskäni sekä kolmen tunnin välein heräilevä Typy takasi lauantai-sunnuntai välisenä yönä sen, ettei paljoakaan tarvinnut silmiä ummistaa. Onneksi mies oli kotona pitämässä huolta lapsista, kun itse makasin sohvan pohjalla suurimman osan ajasta. Typy on toistaiseksi terve, mutta suurella todennäköisyydellä hänelläkin on kohta vesirokko. Kunhan saisin itseni kuntoon ennen sitä.

Se sairasteluista. Oli minulla ihan muutakin asiaa. Nimittäin työ-/vierashuoneemme on saanut jokin aika sitten hieman uutta ilmettä ja huoneen käyttötarkoitus on myös muuttunut. Aiempia kuvia huoneesta näet täältä. Poju ei jostain syystä uskalla leikkiä yksin yläkerrassa omassa huoneessaan, joten hätäratkaisuna tästä alakerran ainoasta makuuhuoneesta tehtiin vieras- ja työhuoneen lisäksi myös leikkihuone. Tämä huone on toiminut myös mieheni makuuhuoneena kesästä lähtien, koska meidän parisängyssä on jostain syystä aikamoinen ruuhka yöaikaan:D. Sen lisäksi mies herää aamulla kukonlaulun aikaan töihin ja alakerrassa nukkuessaan hän ei herätä meitä muita. Järjestely on siis ollut ihan ok ainakin toistaiseksi, mutta toivottavasti ei kuitenkaan pysyvä.

Tilaa säästääksemme sain idean tehdä ennen Pojun huoneessa olleesta hyllystä pöydän ja hyllyn yhdistelmän. Kuvan hyllystä aiemmin näet täältä. Muutokseen tarvittiin vain sopivan kokoinen pala koivuvaneria, joka porattiin kiinni alimpaan hyllytasoon. Lisäksi tämä viritelmä oli kiinnitettävä kulmaraudoilla seinään, koska pöytälevyyn ei paljoakaan tarvitsisi nojailla saadakseen koko komeuden kaatumaan.

Pöytälevystä tehtiin niin syvä, että aikuisenkin jalat mahtuvat sen alle kunnolla ja pöydän ääressä on helppo istua. Halusin jättää levyyn koivupinnan näkyvin, joten ainoastaan öljysin sen pariin kertaan kirkkaalla työtasoöljyllä.

Tämä diy-idea on todettu todella toimivaksi ja Poju tykkää kovasti piirrellä ja askarrella pöydän äärellä. Toki tilanne on nyt se, että yläkertamme on käytössä ainoastaan yöaikaan ja silloinkin vain toinen yläkerrassa sijaitsevista makuuhuoneistamme:D, mutta eiköhän nämä kuvio tästä muutu, kun lapset taas kasvavat vähän lisää.

Tietoisesti en esittele kuvissa muuta kuin tämän nurkan tästä huoneesta, koska muulta osin huone ei juurikaan hivele sisustussilmääni Typyn hoitopöytineen ja miehen petaamattomine sänkyineen:D.

No mutta mitäs tykkäätte tästä diy-toteutuksesta?


Voit seurata blogiani Facebookissa ja Bloglovinissa.

Lisäksi löydät minut myös Instagramista, Pinterestistä ja Twitteristä.

TÄKÄNÄ

Muistin yhtäkkiä yhtenä päivänä, että lapsuudenkodissani oli ollut joskus kauan sitten (siis vähemmän kuin 36 vuotta sitten, mutta enemmän kuin 25 vuotta sitten) kivan näköinen seinävaate isoveljeni huoneen seinällä. Jotenkin kummasti mieleeni oli jäänyt, että seinävaate ilmestyi veljen huoneen seinään isän vaihdettua sinne tapetit. 

Siltä istumalta laitoin äidilleni tiedustelua, onko muistoihini kimmonnut kapistus edelleen olemassa. Ja olihan se. Äitini oli lainannut sitä toisaalle, mutta järjesti sen heti saatavilleni, kun ilmoitin mahdollisesti haluavani seinävaatteen kotiimme.

Äitini kertoi, että tällainen seinävaate on nimeltään 'täkänä'. En ollut ikinä kuullutkaan. Vanhempani ovat saaneet täkänän tuparilahjaksi äitini siskolta vuonna 1979. Ja nyt 37 vuotta myöhemmin se koristaa minun kotiani. 

Täkänä koostuu kahdesta samanaikaisesti kudotusta kappaleesta, eli toisella puolella on musta auringonkukka valkoisella pohjalla. Olisin voinut tietysti siitäkin puolesta ottaa kuvan, mutta enpä kuvaushetkellä tajunnut. Ajatuksena kun oli heti, että valkoista seinää vasten täkänä näyttää parhaimmalta juuri näin päin.

Tämä täkänä on mun mielestä aika kiva! Eikö?

Voit seurata blogiani Facebookissa ja Bloglovinissa.

Lisäksi löydät minut myös Instagramista, Pinterestistä ja Twitteristä