Yhtenä päivänä tällä viikolla Typyn nukkuessa rattaissaan kiertelin puutarhassamme kameran kanssa ihastellen kevään ihmeitä. Uuden alkua. Maasta työntyvä vihreys on lupaus kesästä ja saa vatsanpohjassa kutkuttamaan jännästi. Kauan odotettu kesä on jo melkein täällä ja olemme saaneetkin jo nauttia aurinkoisista ja lämpimistä päivistä. Toivotaan, että saamme niitä rutkasti lisää.
Viime keväänä ja kesänä puutarhanhoito jäi isosta mahasta johtuen ihan minimiin ja tuli tehtyä ihan pakolliset jutut. Näin taitaa käydä tänäkin vuonna sattuneesta syystä. Rikkaruohot saavat rehottaa vapaasti ja puutarhan kukkapenkit saavat kasvaa tänäkin kesänä umpeen. Oliskohan ensi keväänä ja kesänä jo helpompi keskittyä enemmän puutarhajuttuihin Typyn ollessa lähempänä 2-vuoden ikää vai saakohan silloin olla juoksemassa koko ajan neidin perässä ja viisveisata kaikesta muusta. Se jää nähtäväksi.
Mukavaa viikonloppua luvatuista sateista huolimatta!
Voit seurata blogiani Facebookissa ja Bloglovinissa.
Lisäksi löydät minut myös Instagramista, Pinterestistä, Twitteristä ja at{minesta}.
Ei kommentteja